Lohi

PerhokalastusWiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Atlantin lohi (Salmo salar), jota toisinaan myös meriloheksi kutsutaan, on kautta aikain tunnettu kalojen kuninkaana. Lohi on vaelluskala, joka viettää huomattavan osan elämästään meressä. Vetouistelijoita lukuun ottamatta vapakalastajat tavoittavat lohensa kuitenkin yleensä joesta. Monissa maissa tavataan myös jääkauden jään vetäytyessä ja veden laskiessa suurempiin järviin reliktinä jäänyttä järvilohta. Meillä Saimaassa elävä lohi on reliktilohen tyyppiesimerkki.

Lohen elinkaari on kiehtova. Se syntyy joen yläjuoksun latvapuroilla ja viettää poikasvaiheensa joessa. Jokipoikasta kutsutaan parriksi. Sitten lohenpoikanen muuttuu kirkaskylkiseksi vaelluspoikaseksi eli smoltiksi, laskeutuu jokea alas suistoon ja suuntaa avomerelle.

Lohi elää kasvukautensa aavoilla ulapoilla. Merellä vietetty aika vaihtelee yleensä yhden ja neljän vuoden välillä. Suuri osa varsinkin koiraslohista palaa jo vuoden meressä olon jälkeen kutemaan. Niitä kutsutaan kalastajien keskuudessa titeiksi. Titti painaa yleensä alle kolme kiloa.

Meressä lohi kasvaa nopeasti. Tosin kasvu vaihtelee eri jokien lohikantojen välillä. Kolme vuotta meressä viettänyt lohi voi painaa jo kahdeksan kiloa palatessaan synnyinjokeensa kutemaan. Muutamat pidempään merellä viihtyneet yksilöt saattavat olla jopa kolme tai neljä kertaa kookkaampia. Vain harvat lohet selviävät hengissä vaelluksen ja kudun rasituksista.

Suomessa lohi elää meressä koko rannikkoalueella, mutta nousee kutemaan enää ainoastaan Teno-, Näätämö-, Tornion- ja Simojokiin. Täysikasvuinen lohi kasvaa noin metrin mittaiseksi ja noin 10 kilon painoiseksi, yli 20-kiloisia saadaan säännöllisesti. Suomenennätyslohi painoi 43 kiloa ja se pyydettiin Tornionjoesta.

  • maksimipaino: noin 40 kg.
  • koko: yleinen koko 50-120 cm.
  • alamitta: lakisääteinen 60 cm, paikallisia eroja.
  • elinympäristö: mereen laskevat joet, avomeri.
  • ravinto: poikasilla hyönteiset, äyriäiset ja nilviäiset - isompana kalat ja äyriäiset.
  • kutuaika: syksyllä.
  • perhot: lohiperhot, pinta- ja uppomalleina.


[muokkaa] Lohen pituuden ja painon suhde

Lohen pituuden ja painon suhde noudattaa viitteellistä kaavaa, jolla lohi voidaan karkeasti "punnita mittanauhalla" - C&R-kalastukseen laadittu laskukaava on: "lohen paino = 41,4 x pituus metreinä x ympärysmitta metreinä potenssiin 2".

Esimerkki: jos tasan yhden (1) metrin mittaisen lohen ympärysmitaksi mitataan 50 senttiä, kala painaa suunnilleen 41,4 x 1,0 x 0.5 x 0,5 = 10,35 kg. Kaavaa käytettäessä tulee aina huomioida, että tulos on viitteellinen. Kalan malli vaihtelee jokikohtaisesti, toisissa joissa lohet ovat lyhyitä ja lihavia, toisissa taas pitkiä ja solakoita.

[muokkaa] Lohisanasto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen murrearkistosta löytyy viitisenkymmentä lohta tarkoittavaa sanaa [1]. Täysikasvuista koiraslohta kutsutaan yleisesti kojamoksi tai kojamaksi. Muita koiraslohelle tyypillisiä nimiä ovat muun muassa koukku-, maiti-ja niskalohi. Naaraslohea kutsutaan ainakin Lapin lohijoilla yleisesti marjakseksi. Kaapari on 2-4 kiloinen pikkulohi, muita nimityksiä pikkulohelle ovat muun muassa titti, kossi, koutere, kärrä ja leppälohi. Jokkaloksi kutsutaan 5-6 kiloista kalaa, myös lohijalka kuuluu tähän kokoluokkaan.

Lohelle on annettu nimityksiä myös nousuajankohdan mukaan. Torniojoelle nousee ensimmäisenä kirsilohi. Nimensä mukaisesti maa on nousuajankohtana, yleensä toukokuun loppupuolella, vielä kirressä eli roudassa. Seuraavaksi tulee kesäkala, jonka nousu ajoittuu kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppupuolelle. Jokkalo nousee jokeen vasta syksymmällä. Laskulohi on kutuvaellukseltaan palaava huonokuntoinen lohi. Talvikko on kala, joka on viettänyt talven joessa.

Tornio-Muoniojoella voi perhoon tarttua vihertäväselkäinen lohi, jota kutsutaan ruohoseläksi. Se on malliltaan selvästi varsinainen päälajia solakampi. Ruohoselkä on mahdollisesti alkuperäistä Kemi-Ounasjoen lohikantaa, koska se on ollut yleinen kutsumanimi lohelle tämän aikoinaan Suomen suurimman lohijoen varressa.

[muokkaa] Yleisimmät nimitykset

  • Aisalohi = kapea lohi
  • Aukkolohi = iso täplikäs lohi
  • Kiiksu = pieni lohi
  • Niskalohi = uroslohi
  • Kilttu = merilohen poikanen
  • Nousulohi = keväällä jokeen nouseva lohi
  • Haukilohi = pitkä, kapea, musta lohi
  • Kirsilohi = keväällä pyydettävä tummalohi
  • Pilkkulohi = liha pilkullinen
  • Hopealohi = vaalea, hopeanvärinen
  • Koikama = rooki l. kirjava lohi
  • Rantalohi = kirkasselkäinen lohi
  • Isolohi = yli 6 kg lohi
  • Kojamo, Kojama = uroslohi
  • Ruohoselkä = vihertäväselkäinen nousulohi
  • Jokkalo = syksyllä pyydetty lohi
  • Kokkaleuka = uroslohi, kutulohi
  • Susilohi = kapea aisalohta suurempi lohi
  • Kaapari = pieni 2-4 kg lohi
  • Kärrä = parikiloinen lohi
  • Talvikko = joessa talvehtinut lohi
  • Kesälohi = kesä-heinäkuussa nouseva lohi
  • Marjas = naaraslohi

[muokkaa] Lähteet

  1. Sanaston lähteenä on käytetty Kittilän Perhokalastajien julkaisemaa "Lohi Ounasjokeen" -lehteä
Henkilökohtaiset työkalut