Kahluukengät

PerhokalastusWiki

Kahluukengät on nimensä mukaisesti suunniteltu ja valmistettu kahlaamiseen. Kahluukenkiä valmistetaan eri käyttötarkoituksia varten. Kenkä, joka toimii hienosti mietovirtaisella ja hiekka- tai sorapohjaisella pohjoissuomalaisella joella, ei välttämättä sovi rankkaan keskisuomalaiseen koskeen ja kenkä joka tarrautuu niljanteiseen koskikiveen kuin liimattuna, saattaa olla sateen huuhtomilla mutaisilla rantapenkoilla hengenvaarallinen.

[muokkaa] Kahluukenkien mallit

Kahluukengät voidaan jaotella kevyisiin, keskiraskaisiin ja raskaisiin kahluukenkiin. Kengän materiaalin tulee suojata jalkoja riittävästi niissä kalastusolosuhteissa, missä kenkiä käytetään. Kengillä kävellään myös maalla, eräissä kahluukenkämalleissa tähän on kiinnitetty erityistä huomiota. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota kalastettaessa alueita, joilla vaaditaan paljon patikointia.

[muokkaa] Raskaat kahluukengät

Kivikkoisilla nopeasti virtaavilla jokiosuuksilla tarvitaan jalkaa hyvin tukevat ja suojaavat kengät. Raskaat kahluukengät on tehty jäykistä ja laadukkaista materiaaleista ja ne tarjoavat jalalle vahvan suojan. Kunnollinen kahluukenkä on tehty nahasta tai keinonahasta ja varustettu tukevalla ja jäykällä nilkkaosalla. Kunnollisessa kengässä on D-renkaat nauhoille ja varren yläosassa helposti kiristettävät ja nopeasti käytettävät nauhakoukut. Nauhalenkit ovat korroosionkestävää materiaalia ja varren suu ja pohja ovat kunnolla pehmustettuja.

Hyvässä kengässä on lisäksi pehmustettu kieli. Kielen sivut on suojattu hiekan pääsyn estämiseksi kenkään: kengässä oleva hiekka tuntuu epämiellyttävältä ja hankaa ennen pitkää kahluuhousut rikki. Eräät mallit toimitetaan nastoilla tai piikeillä tai ne voidaan lisätä niihin jälkeenpäin. Nämä kengät ovat kalliita mutta ne ovat hintansa arvoisia. Nopeasti virtaavat kivikkoiset koskialueet ovat vaarallisimpia kahlattavia.

[muokkaa] Keskiraskaat kahluukengät

Keskiraskaat kengät ovat kevyempiä ja huokeampia kuin raskaat kengät. Kevyemmät kengät ovat mukavat ja kevyet jalassa ja miellyttävät kävellä, mutta se mitä mukavuudessa ja painossa voitetaan, se hävitään tukevuudessa ja kengän kestävyydessä. Suurin osa myytävistä kahluukengistä kuuluu tähän luokkaan.

[muokkaa] Kevyet kahluukengät

Kevyet kahluukengät ovat halpoja, kevyitä ja suunniteltu helppoihin kahlaustilanteisiin, Niitä ei pitäisi koskaan käyttää vaikeissa virtapaikoissa tai kivikoissa jotka repivät kengät nopeasti riekaleiksi. Kevytkengät on usein tehty cordurasta tai kanvaksesta

[muokkaa] Kahluukengän rakenne

Kengän tehtävä on suojata kahlaajan nilkkaa ja jalkaa. Tukeva materiaali antaa enemmän suojaa mutta on vastaavasti painavampi.

[muokkaa] Kahluukenkien materiaalit

Kengät on yleensä tehty keinomateriaaleista, useimmiten Cordurasta ja synteettisestä nahasta. Synteettinen nahka on tukevaa ja tarjoaa hyvän suojan, Cordura kevyempänä taas huonomman. Aito nahka kestää ja suojaa paremmin kuin keinonahka, mutta imee vettä (joka lisää kengän painoa noin neljänneksen) ja kovettuu kuivuessaan. Lisäksi aito nahka kaipaa jatkuvaa huoltoa. Simmsin "Suede leather" taas on esimerkiksi aitoa vedenpitäväksi käsiteltyä nahkaa, jossa kovettumisongelmaa ei ole.

Kanvas on kevyttä ja joustavaa mutta imee vettä ja suojaa jalkaa heikosti. Toisaalta kanvaskengät on helppo pakata vaikkapa reppuun. Eräät valmistajat yhdistelevät materiaaleja ja yrittävät löytää sopivia yhdistelmiä, joilla eri materiaalien hyviä puolia voitaisiin kasata samaan kenkään. Valitettavasti kokemus on osoittanut, että materiaalien yhdisteleminen heikentää kengän kestävyyttä, vaikka haluttu toiminta yhdistelyllä saataisiinkin aikaiseksi. Mitä vähemmän kengässä on saumoja, sitä paremmin se kestää.

[muokkaa] Pienet yksityiskohdat

Kengät kiristetään yleensä nauhoilla, myös velcronauhoilla ja vetoketjuilla varustettuja kenkiä on, mutta niiden kestävyys on kyseenalainen. Nauhakoukut ovat kätevät, mutta kannattaa katsoa että ne jäävät hiekkasuojien alle, tai perhosiima tarttuu niihin.

Vedenpoistoaukoista on kahdenlaista mielipidettä - toisaalta vesi poistuu aukoista nopeasti kun kengillä nousee rannalle, toisaalta niistä saattaa päästä sisään hiekkaa. Jos kengissä on aukot, niiden tulee olla suojattu hiekan sisäänpääsyn estämiseksi. Vaikka kengissä ei poistoaukkoja olisikaan, vesi puristuu nopeasti kengästä kävellessä.

Kahluukenkien huopapohjat - kuvan kengänpohjassa on lisäksi vahvikkeena käytetty synteettistä kumia (Vangen).

[muokkaa] Pohjamateriaalit

Kahluukenkien pohjamateriaaleille asetetaan melko kovia ja osittain ristiriitaisia vaatimuksia. Useimmissa kahluukengissä on huopapohja, mutta myös täysin synteettiset pohjat ovat alkaneet hivuttautua markkinoille.

[muokkaa] Huopa

Huopa on yleisin kahluukenkien pohjissa käytetty materiaali. Huopa pitää hyvin liukkaillakin kivillä ja useimmilla pinnoilla, mutta on toivottoman liukasta esimerkiksi märällä nurmella tai mutaisilla rantapenkoilla. Huopa on materiaalina kevyt, mutta imee itseensä vettä ja likaa. Talvikäytössä märkä huopa kerää pohjaansa epämiellyttävän jäätyvän lumikokkareen. Kun valitset kenkiä, etsi sellaiset jossa on mahdollisimman tiheä ja paksu huopapohja - pohja kestää kauemmin. Kun pohja kuluu loppuun, pohjiin voi vaihtaa itse uudet huovat tai teettää työn, jos löytää suutarin joka suostuu tekemään sen. Toisaalta nykyaikaiset keinokuiduilla seostetut huopapohjat näyttävät kestävän nykykenkien iän. Huovan kuluttua loppuun kenkäkin on yleensä jo vaihtokunnossa.

[muokkaa] Synteettiset pohjamateriaalit

Karkeat kumipohjat joita käytetään muun muassa kiinteäsaappaisten housujen kengänpohjissa ja muutamissa vaelluskengän ja kahluukengän välimuodoissa, toimivat ja pitävät hyvin mudassa, liukkailla rannoilla ja lumessa mutta ovat petollisen liukkaat märässä kivikossa.

Kiinteäsaappaisissa housuissa näkee myös pohjia, joissa pohja on muuten huopaa mutta saappaan kantapää on kumia. Teoriassa yhdistelmä tarjoaa kompromissin kummankin materiaalin parhaista puolista - mutta ainoastaan mikäli pohjilla osaa kävellä. Pahoilla pinnoilla, kuten mudassa, täytyy muistaa jakaa painoaan kantapäille, kivikossa taas pitäisi hipsutella varpaillaan ja varoa ettei kaadu, kun kuminen kantapää lipeää niljakkaalta kiveltä.

Stealth Rubber AquaStealth® -pohja (Simms L2™ Wading Boot)

[muokkaa] Amphibia® ja AquaStealth®

Kiipeilykengissä 80-luvun puolessavälissä käyttöön otetut tahmeat synteettiset pohjamateriaalit ovat alkaneet yleistyä myös kahluukengissä, joissa synteettiset pohjat esiteltiin 1990-luvun puolenvälin paikkeilla. Ensimmäisinä markkinoille ehti L.L.Bean, joka otti valikoimiinsa kalifornialaisen Stealth Rubberin AquaStealth®-pohjalla varustetut kahluukengät.

Synteettisillä pohjilla on muutamia kiistattomia etuja. Koska pohjat eivät ime vettä, ne ovat kevyet, ja eivät myöskään kuljeta lohiloista mukanaan. Pohjat on myös helppo puhdistaa, ne eivät jäädy ja kestävät kulutusta monin verroin paremmin kuin huopa. Kenkiä käyttäneiden mukaan pito on kaikilla pinnoilla mahtava.

Nykyään alkuperäistä AquaStealth®-pohjaa käyttävät Simms ja L.L.Bean. Myös kotimainen Vision on aloittanut yhteistyön Stealth Rubberin kanssa. Vision käyttää kengissään Amphibia®-pohjaa, joka on erityisesti kahluukäyttöön suunniteltu kumiseos ja tullee myöhemmin korvaamaan poistuvan AquaStealth®-kumipohjan muidenkin valmistajien malleissa.

[muokkaa] Piikit ja nastat

Kaikkiin pohjatyyppeihin voidaan ruuvata myös piikit tai nastat. Parhaimman pidon saa aikaiseksi vääntämällä karkeakuvioisiin kumipohjiin mahdollisimman pitkät tungstenpiikit, mutta kengillä ei sen jälkeen parketilla kävellä. Myös huopapohjan voi nastoittaa.

Nastoitettu pohja parantaa huopapohjan pitoa huovalle luonnostaan pahoilla pinnoilla, kuten ruohikossa tai mutarannalla. Nastojen määrässä ja sijoittelussa joudutaan tekemään kompromisseja, sillä mitä enemmän pohjaan kiinnittää nastoja, sitä huonommin pohja saa otetta kivipinnoista. Oikea taktiikka on keskittää nastaryväs kantapään alueelle ja kiinnittää kengän kärkiosaan ainoastaan 3-4 nastaa. Sen jälkeen liukkaalla mutapenkereellä voi puraista pitoa painamalla kantapäitä kovempaa kohti maata.

[muokkaa] Kahluukenkien hoito ja huolto

Kalastuksen jälkeen kahluukengät tulee puhdistaa, ravistella liiasta vedestä ja kuivata hyvin ilmastoidussa paikassa. Kahluukenkiä ei saa koskaan pakata märkänä vesitiiviseen pakkaukseen, esimerkiksi muovipussiin, lyhyeksikään aikaa - tätä on varottava erityisesti silloin jos kuljetuspaikka on kuuma, siis kuten auto kesällä. Kengät ja huovat alkavat homehtua todella nopeasti.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• L.L.Bean
• Stealth High Friction Rubber, alkuperäinen synteettinen pohjamateriaali.