AFTM-luokat
PerhokalastusWiki
Perhokalastuksen, erityisesti perhonheiton onnistumisen kannalta on tärkeää, että kalastusvälineet ovat keskenään yhteensopivia. Perhoa heitetään perhosiiman massaa hyväksi käyttäen ja on tärkeää, että perhosiima kuormittaa vapaa oikein. Aikaisemmin, kun perhosiimat valmistettiin silkistä, siiman paino oli suoraan verrannollinen sen paksuuteen. Perhosiimat merkittiin kuten muutkin langat sen paksuuden mukaan. Kirjainyhdistelmällä HCH tarkoitettiin DT-siimaa, jonka päät olivat paksuudeltaan H (0,25") rungon paksuuden ollessa C (0,50").
50-luvulla siirryttiin nykyaikaisiin PVC-muovilla päällystettyihin dacron siimoihin. Kevyempi kelluva siima saattoi nyt olla paksumpaa kuin painavampi uppoava, joten siiman paksuuteen perustunut luokitusjärjestelmä kävi käyttökelvottomaksi. Nykyään perhosiimat, myös silkkisiimat, luokitellaan yleisesti AFTM-standardin mukaisesti. AFTM (Association of Fishing Tackle Manufacturers) luokitus perustuu taulukkoon, jonka siimavalmistajat vuonna 1962 päättivät ottaa yhteisesti käyttöön.
AFTM-luokittelu perustuu perhosiiman ensimmäisen 30 jalan eli 10 jaardin (kärjestä päin mitattuna), siis 9,1 metrin massaan. Tähän ei kuitenkaan lueta mukaan siiman ohutta n. 10-30 cm pituista, mutta usein kahdenkin jalan eli noin 60 cm pituista tasapaksua kärkeä (tip). AFTM-luokittelussa luokkien painot määritetään graaneina; yksi graani (1 grain -lyh. gr) on 0,0648 grammaa. AFTM-luokkia on 12, mutta säännön +50 graania/luokka mukaan painavampiakin siimoja voidaan luokitella AFTM:n mukaisesti.
| Luokka | Paino, graania | Paino, grammaa |
| Luokka # 1 | 60 graania +/- 6 gr | 3,5-4,3 grammaa |
| Luokka # 2 | 80 graania +/- 6 gr | 4,8-5,6 grammaa |
| Luokka # 3 | 100 graania +/- 6 gr | 6,1-6,9 grammaa |
| Luokka # 4 | 120 graania +/- 6 gr | 7,4-8,2 grammaa |
| Luokka # 5 | 140 graania +/- 6 gr | 8,7-9,5 grammaa |
| Luokka # 6 | 160 graania +/- 8 gr | 9,9-10,9 grammaa |
| Luokka # 7 | 185 graania +/- 8 gr | 11,5-12,5 grammaa |
| Luokka # 8 | 210 graania +/- 8 gr | 13,1-14,2 grammaa |
| Luokka # 9 | 240 graania +/-10 gr | 14,9-16,3 grammaa |
| Luokka # 10 | 280 graania +/-10 gr | 17,5-18,9 grammaa |
| Luokka # 11 | 330 graania +/-12 gr | 20,7-22,2 grammaa |
| Luokka # 12 | 380 graania +/-12 gr | 23,9-25,5 grammaa |
AFTM-luokat # 1-2 ovat erittäin keveitä perhokalastusvälineitä pieniin vesistöihin.
AFTM-luokat # 3-4 ovat kevyitä perhokalastusvälineitä esim. harrin ja taimenen kalastamiseen ohuilla perukkeilla.
AFTM-luokat # 5-6 ovat yleiskalastusvälineitä vesistöihin, jossa suurempikin kala on saavutettavissa.
AFTM-luokat # 7-8 ovat keskiraskailta perhokalastusvälineitä suurille kaloille, kuten suurhauki, -taimen ja lohi.
AFTM-luokka # 9 ja sitä suuremmat yhdenkäden vavat ovat raskaita vapoja suurten merien kalastukseen.
Siimojen luokituksen voi kotioloissa selvittää herkällä vaa'alla ja vertaamalla punnitustulosta AFTM-taulukoihin.
Vavan luokittelee vavan valmistaja, joka päättää, mihin AFTM-luokkaan vapa parhaiten sopii. Tämä tapahtuu vapasuunnittelijoiden ja koeheittäjien toimesta ja luokitus voi vaihdella eri valmistajien välillä niin, ettei vavassa ilmoitettu luokka aina tunnu pitävän paikkaansa. Tämä johtuu siitä, että AFTM-luokitus ei ole täysin aukoton. Vapaa taivuttaa siiman kokonaisvastus, johon siiman massan lisäksi vaikuttaa suuresti myös siiman muoto (siiman paksuus ja etukartion pituus) ja siitä johtuva ilmanvastus, jota AFTM-luokituksella ei voida täysin huomioida.
Oikean välineyhdistelmän kasaamiseksi AFTM-luokka on merkitty kaikkiin perhovapoihin. Perinteisellä kaksiluokkaisella vapamerkinnällä #5–6 tarkoitetaan sitä, että vavan valmistaja suosittelee vapaan AFTM #5 luokkaista DT-siimaa ja AFTM #6 luokkaista WF-siimaa, siis AFTM # 5-6 vapaan AFTM #6 luokkainen WF-siima. Tämän sekaannusta aiheuttaneen merkintätavan sijaan jotkut vapavalmistajat ovat alkaneet merkitä vapansa yhdellä luokalla, jota sitten vastaa saman valmistajan samaluokkainen WF-siima (esim. LOOP).
[muokkaa] Kahdenkäden vavat
AFTM-luokitusta ei tarkoitettu kahdenkäden vavoille, vaikka kaksikätisissä AFTM-merkinnät ovatkin. Siimapainot, joilla nykyaikaiset kahdenkäden vavat toimivat, eivät vastaa vavan AFTM-luokitusta. Nykyaikainen AFTM #8-9 kahdenkäden vapa heittelee noin 23-39 g painoisia siimoja vastaten AFTM-luokkaa #10-11 (9,14 m), AFTM #9-10 kahdenkäden vapa heittelee noin 30-36 g painoisia siimoja vastaten AFTM-luokkaa #11-12 (9,14 m) ja AFTM #10-11 kahdenkäden vapa heittelee noin 37-43 g painoisia siimoja vastaten AFTM-luokkaa #12-13 (9,14 m). Asia ei ole aivan näin yksiselitteinen ja ero on käytännössä paljon suurempi.
Tämän vuoksi kahdenkäden vavoille on tehty omia siimojen mitoitustaulukkoja, joista ruotsalaisen Göran Anderssonin LOOP Custom heittopäille 80-luvulla tekemä AFTM-perustainen mitoitustaulukko oli pitkän aikaa ainoa toimiva ja siten kaikkein käytetyin kaksikätisten siimojen mitoitustaulukko Pohjoismaissa. Vasta 16.9.2004 suuri amerikkalainen perhosiimojen valmistaja Scientific Anglers julkisti AFFTA:n (American Fly Fishing Trade Association) kokouksessa ensimmäisen amerikkalaisen kahdenkäden vavoille tarkoitetun perhosiimojen luokitusjärjestelmän.
Uudessa (AFFTA) Spey Line Standards järjestelmässä siimojen painot määritetään neljälle erityyppiselle kahdenkäden siimalle: heittopäille H (Shooting Head), lyhyelle Spey-siimalle S (Short Belly), keskipituiselle Spey-siimalle M (Medium Belly) ja pitkälle Spey-siimalle L (Long Belly).
| Shooting Head | Short Belly | Medium Belly | Long Belly | |
| pään pituus 30'-50' | pään pituus 50'-60' | pään pituus 60'-70' | pään pituus yli 70' | |
| 9,14-15,24 m | 15,24-18,29 m | 18,29-21,34 m | 21,34- | |
| punnituspituus 40' | punnituspituus 55' | punnituspituus 65' | punnituspituus 80' | |
| 12,19 m | 16,76 m | 19,81 m | 24,38 m | |
| Siimaluokka (AFTM) | graania/grammaa | graania/grammaa | graania/grammaa | graania/grammaa |
| Luokka # 6 | 250 / 16.2 | 420 / 27.3 | 460 / 29.9 | 600 / 39 |
| Luokka # 7 | 300 / 19.5 | 470 / 30.5 | 510 / 33.1 | 650 / 42.2 |
| Luokka # 8 | 360 / 23.4 | 530 / 34.4 | 570 / 37 | 710 / 46.1 |
| Luokka # 9 | 430 / 27.9 | 600 / 39 | 640 / 41.6 | 780 / 50.6 |
| Luokka # 10 | 510 / 33.1 | 680 / 44.2 | 720 / 46.8 | 860 / 55.8 |
| Luokka # 11 | 600 / 39 | 770 / 50 | 810 / 52.6 | 950 / 61.7 |
| Luokka # 12 | 700 / 45.5 | 870 / 56.5 | 910 / 59.1 | 1050 / 68.2 |
[muokkaa] Perhovavan AFTM-luokittaminen
Vavan luokitus AFTM -luokkiin on oleellista, kun vapaan aletaan etsiä oikeita siimoja. Kokonaan toinen kysymys on, voiko valmistajien ilmoittamiin vapa- ja siimaluokkiin luottaa ylipäätään. Oikea siima vavalle selviää edelleen luotettavimmin kokeilemalla, mutta vavan luokituksen ja toiminnan voi yrittää mitata kotikonsteinkin.
Amerikkalainen William Hanneman esitteli RodMaker -lehdessä (Volume 6/2003) yksinkertaisen menetelmän, jolla vavan ominaisuudet voi mitata. Vavan kärkeen ripustetaan paino, joka taivuttaa sitä alaspäin 1/3 vavan pituudesta. Käytetty paino ja kärjen taipumakulma kertovat vavan toiminnan ja painoluokan suhteellisen tarkasti. Hannemanin menetelmässä painoina käytetään amerikkalaista sentin kolikkoa, josta periytyy sen nimikin, Common Cent System. Koska jenkkisentti lienee harvinaisuus suomalaisen taskun pohjalla, Tapani Salmi on laskenut Hannemanin taulukot uusiksi eurosenttien painon mukaan. Taulukot ja tarkemmat ohjeet löytyvät Salmen sivustolta netistä.
